Huhtikuun lukupiirikirjana John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe

Kokoonnuimme tänään, 2.5. Tähtitornin kahvilaan keskustelemaan John Greenin maailmalla ja Suomessa paljon kehutusta Tähtiin kirjoitetusta virheestä (2012, Suom. Helene Bütsow, 340 s.). Paikalle saapui yhteensä kahdeksan osallistujaa. Kahvilan valintaan vaikuttivat sen nimi, romanttisuus, sijainti veden äärellä ja muut kirjan teemoista poimitut seikat.

Greenin teoksen keskiössä ovat Hazel ja Augustus, syöpää sairastavat nuoret, jotka tapaavat vertaistukiryhmässä. Hazel on sairastunut hyvin nuorena kilpirauhassyöpään, mutta on saanut jatkoaikaa kokeellisesta lääkkeestä ja on 24/7 riippuvainen happipullosta. Vaikka Hazel pitää itseään kranaattina, joka voi räjähtää milloin vain ja satuttaa läheisimpiä ihmisiä, hän vahingossa rakastuu tuohon kiehtovaan poikaan. 

  

Ei liene kauhean vaikeaa arvata, että tämä teos on surullinen. Ainakin osan lukupiiriläisten mielestä. Maailman itkettävimmäksi tituleerattu teos ei kuitenkaan saanut kaikkia osallistujia kyynelehtimään. Tätä tunnekuohun puuttumista perusteltiin liiallisilla odotuksilla. Jos teosta markkinoidaan kuin sen mukana tulisi nenäliinapaketti, saattavat tällaiset varoitukset antaa vaikeasti lunastettavan lupauksen.

  

Tähtitornin kahvila vuonna 2008.
Kuva: Niina Tolonen

Tähtiin kirjoitetun virheen hahmoihin oli vaikeaa samaistua ja lähes kaikki olivat sitä mieltä, että etenkin litteäksi kuvailtu päähenkilökaksikko oli ärsyttävä ja liian teini osallistujien makuun. Liiallinen ennalta arvattavuus, tekofilosofisuus, itseriittoisuus ja sarkasmi eivät voittaneet tätä lukevaa yleisöä puolelleen. Joskin Augustuksen itsesäälikohtaus toikin hahmolle hieman syvyyttä. Sen sijaan sivuhenkilöistä sokeutuva Isaac, kirjailijan van Houtenin avustaja ja Hazelin isä miellyttivät piiriläisiä eniten aitoina ja uskottavina. 

  

Moni teoksen yksityiskohta herätti ihmetystä, alkaen vaikeaselkoisesta kansikuvasta. Tukiryhmä, jossa Hazel ja Augustus tapasivat synnytti myös paljon keskustelua. Ryhmän toimintaperiaatteita, vetäjää ja kristillistä kontekstia ruodittiin tarkasti. Samoin hieman epäolennainen, mutta Hazelille tärkeä pihakeinun myynti-ilmoituksen laatiminen kummastutti.
 
Teoksessa esiintyi kaavio, jossa Augustus sijoitti itsensä yksijalkaisena poikana kokemattomuuden ympyrään. Myöhemmin tämä kuitenkin lähentyi Hazelin kanssa ja he päätyivät kahdestaan hotellihuoneeseen. Vaikka teksti melko suoraan vihjasi, että pari harrasti seksiä, ei lukupiiriläisille kuitenkaan käynyt aivan selväksi, kuinka pitkälle nuori pari meni, sillä myöhemmin Hazelin piirtäessä kaavion uudelleen, tämä sijoitti augustuksen ympyrän kehälle, ei sen ulkopuolelle. 

   

Eniten kirjassa viehätti Hazelin ja Augustuksen Hollannissa viettämä aika, nuorten rakkauden kuvaaminen ja tähtien juominen. Tätä jäivät monet kaipaamaan lisää. Myös teoksen sisällä olleen teoksen "Viistoa valoa" keskeneräinen loppu jäi vaivaamaan monia. Teoksen viestin arveltiin olevan elämän arvaamattomuus ja kuinka synkimmälläkin hetkellä saattaa löytää rakkauden.

Vaikka Tähtiin kirjoitettu virhe ei kaikille ollutkaan ollut sen maineen veroinen lukukokemus, herätti tämä helppo ja nopealukuinen teos vahvoja tuntemuksia. Osaa paikalle tulleista fiktiiviset syöpäkokemukset eivät herkistäneet, mutta toisille teos oli ollut hyvinkin vaikuttava ja kyynelkanavia avaava.  

Arvosanaksi teos sai 3 tähteä ja lyhyesti kuvailtuna Tähtiin kirjoitettu virhe on yhtä aikaa on samaistuttava ja etäännyttävä, haikea, säpäkkä ja kipeä lukukokemus, joka aiheuttaa katharsiksen. Teos ansaitsee myös Nessu-varoituksen, sillä ainakin kaksi osallistujaa itki lukiessaan, vaikka mukana saattoi olla ulkokirjallisia syitäkin. 

Nimeni on Hazel. Augustus Waters oli elämäni suuri, kohtalon merkitsemä rakkaus. Tarinamme on kaikkien aikojen rakkaustarina, enkä voi sanoa siitä enempää hukkumatta kyynellammikkoon. (s. 282)